044 0822 422 sanni@sannimero.fi

Meitä äitiysfysioterapiaan sekä lantionpohjan fysioterapiaan erikoistuneita fysioterapeutteja alkaa hiljalleen löytymään maastamme jo kiitollinen määrä ja lisäksi moni odottaja sekä synnyttänyt äiti osaa hakeutua ammattilaisen vastaanotolle, joko jo raskautensa aikana tai synnytyksen jälkeen. Tästä huolimatta Suomesta löytyy yhä suuri määrä naisia, jotka eivät missään vaiheessa koko elämäänsä saa tietoa ammattikunnastamme tai asioista, joiden puitteissa meidän puoleemme olisi hyvä kääntyä. Veikkaan, että monet meistä terapeuteista saavatkin melko usein asiakkailta kyselyitä siitä, milloin ja kenen ylipäänsä olisi kannattavaa vastaanotolle saapua, voiko vastaanotolle tulla vaikka ei olisi raskaana tai synnyttänyt.

 

”Keitä varten me oikeastaan siis teemme työtämme?”

 

Itse olen tätä asiaa pitkään pyöritellyt mielessäni kantilta toiselle ja pohdintani lopputulemana vastaisin kysymykseen itseasiassa varsin ärsyttävän yleismaailmallisesti. Nimittäin mielestäni äitiysfysioterapeutin/ lantionpohjan fysioterapeutin, tai oikeastaan voisin käyttää tässä nimitystä naisten fysioterapiaan erikoistuneen fysioterapeutin, vastaanotolle olisi kannattavaa ihan jokaisen naisen hakeutua. Kyllä, tervetulleita ovat ihan kaikki katsomatta ikään tai elämäntilanteeseen, lapsilukuun tai siihen ettei lapsia tai raskauksia ole laisinkaan!

 

Taannoin erään arvostetun kollegani kanssa keskustelimmekin aiheesta ja pohdimme, onko ”äitiysfysioterapia”-nimikkeemme alkanut jopa kääntymään itseään vastaan siinä mielessä, että se tulee tarkoituksetta sulkeneeksi ulkopuolelleen ne synnyttämättömät ja ei-raskaana-olevat naiset, jotka itseasiassa olisivat joissain määrin jopa sitä ”tärkeintä” työaluettamme, ennaltaehkäisyn aluetta. Toki työalueeseemme vahvasti kuuluu juuri raskaana olevien sekä synnyttäneiden äitien hoito ja kuntoutus, tämähän on kiistämätön tosiasia, mutta kuitenkin tämän rakkaan ja tärkeän alueen ohella voisimme kyllä mielestäni korostaa lisääntyvässä määrin myös kaikkien muiden naisten ja tyttöjen hoitoa jo ennen raskauksia tai synnytyksiä.

 

Tiedostamme jo laajalti, etteivät virtsankarkailu, yhdyntäkivut vai vaikkapa virtsarakon yliaktiivinen toiminta (nämä ovat vain esimerkkejä esiintyvistä ongelmista) kuulu synnyttäneiden naisten elämään, mutta hei eivät ne kuulu muidenkaan naisten elämään ja silti niitä esiintyy lapsettomillakin naisilla! Eivät nämä ole vain äitien ongelmia. Kovin moni nainen on itseasiassa ongelmissa lantionpohjansa tai keskivartalonsa toiminnan kanssa jo varsin nuorella iällä, naiseutensa kynnyksellä, osa tiedostamattaankin. Graavina esimerkkinä olen itse kohdannut vastaanotollani useammankin naisen, joka ajattelee yhdyntäkipujen kuuluvan jokaisen naisen elämään, vain koska he ovat itse kärsineet näistä aina, saamatta tilanteeseensa minkäänlaista apua tai tietämättä että tilanteeseen olisi ylipäänsä apua tarjolla. Lisäksi nuorten urheilijanaisten parissa virtsankarkailu on varsin yleinen ongelma, eivätkä yllämainitsemani nuorten naisten yhdyntäkivut tai vulvodyniakaan valitettavasti niin kovin harvinaisia ole. Toki moni näistä ongelmista kärsivä päätyy enemmän tai vähemmän mutkien kautta lantionpohjan fysioterapiaan apua saamaan, mutta usein kuulee myös naisten kamppailleen oireidensa kanssa vuositolkulla ilman, että kukaan on osannut ohjata heitä oikean ammattilaisen pakeille. Julkisuudessa näistä asioista myös puhutaan edelleen valitettavan vähän.

 

”Tiedostamme jo laajalti, etteivät virtsankarkailu, yhdyntäkivut vai vaikkapa virtsarakon yliaktiivinen toiminta kuulu synnyttäneiden naisten elämään, mutta hei eivät ne kuulu muidenkaan naisten elämään ja silti niitä esiintyy lapsettomillakin naisilla!”

 

Sen sijaan synnytyksen jälkeiselle vatsalihaserkaumalle sekä äitien lantionpohjan toimintahäiriöille on alkanut viimeaikoina löytymään palstatilaa hyvinkin, eikä turhaan. Kuitenkin harva median seuraaja tulee ajatelleeksi, että vaikkapa juuri raskauden jälkeisen vatsalihaserkauman (tai oikeastaan sen spontaanin palautumisen puutteen), tai synnytyksen jälkeisen (myös palautumattoman) virtsankarkailun taustalta saattaa hyvinkin löytyä juuri se jo nuorena oireillut lantionpohjan toimintahäiriö, tai ihan muualla kehossa ollut liikehäiriö, kompensaatiotila. Ja jos tähän ”vanhaan” liikehäiriöön/toimintahäiriöön olisikin saanut avun jo ennen raskautumistaan, tai vähintäänkin odousaikana, ei synnytyksen jälkeiselle kuntoutukselle kenties olisikaan ollut juuri tarvetta! Oman kliinisen kokemukseni perusteella uskaltaisin jopa väittää, että huomattavan osan vaikkapa juuri vatsalihaserkaumista taustalta löytyy juurikin kehossa vanhastaan oleva toimintahäiriö tai useita toimintahäiriöitä, jotka raskaus ja synnytys vain ikäänkuin triggeröivät esiin. Ei ole sattumanvaraista kenelle se vatsalihasten erkauma jää ja kenelle ei! Toki tässäkään asiassa, kuten ei missään muussakaan, voi yleistyksiä tehdä, kyllähän erkauman syntyyn/ palautumattomuuteen vaikuttaa kasa muitakin asioita, mutta silti suurena tekijänä synnytyksen jälkeiseen palautumiseen tai palautumattomuuteen on kehon tila jo ennen odotusaikaa.

 

”Ei ole sattumanvaraista kenelle se vatsalihasten erkauma jää ja kenelle ei!”

 

Korostan siis jo aiemmin mainitsemaani, naisten fysioterapiaan perehtyneen terapeutin vastaanotolle on täysin sallittua ja suotavaa ihan jokaisen naisen ja naisenalun hakeutua, missä tahansa vaiheessa elämäänsä! Naisten (huomioithan, että painotan nyt tässä tekstissäni naisia, sillä kirjoitan oman erikoistumisalueeni puitteissa) hyvinvoinnin vaaliminen ja sen saralla auttaminen ja valistaminen läpi kasvun ja kehityksen, ei ainoastaan kehoa muokkaavan raskauden jälkeen, on avainasemassa myös maamme äitien jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämisessä. Äärimmäisen tärkeää työtä on tehtävänä myös niiden naisten parissa, jotka eivät ole äitejä. Ja äärimmäisen tärkeää työtä olisi tehtävänä niidenkin parissa, jotka ovat vasta naiseutensa kynnyksellä.

 

”Naisten hyvinvoinnin vaaliminen ja sen saralla auttaminen ja valistaminen läpi kasvun ja kehityksen, ei ainoastaan kehoa muokkaavan raskauden jälkeen, on avainasemassa maamme äitien jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämisessä.”

 

Tästäpä siis haastetta juuri alkaneelle vuodelle! Ammattikuntamme olemassaolosta ja osaamisesta olemme saaneet valtavan hienosti levitettyä tietoisuutta äideille, niin odottajille kuin synnyttäneillekin, tämän ohella on nyt aika herätellä myös muuta naisväestöämme! Tässäpä tämän terapeutin ajatusvirtaa tällä kertaa, huomispäivänä on aika palata varsinaisen käytännöntyön pariin vastaanotolle.

 

 

Fysioterapeutti Sanni